Luovutetun Karjalan siirtoväki jouduttiin sodan jälkeen asuttamaan pysyvästi Sisä-Suomeen. Päätös vahvistettiin vuonna 1945. Salmilaiset sijoitettiin Kuopion kaupungin ympäryskuntiin ja myös Pohjois-Pohjanmaalle. Sijoittamiset pyrittiin tekemään kylittäin.
Valtio määräsi luovutetun alueen kunnat ja seurakunnat lakkautettaviksi vuosina 1948-1949. Salmin kunta lakkautettiin 29.12.1948, ja lakkaustilaisuus pidettiin Kuopiossa. Jo tätä ennen oli Kuopiossa perustettu Salmi-Säätiö hallinnoimaan lakkautetun kunnan perintöä.
Salmi-Seuran perustamiskokous järjestettiin Kuopiossa Hotelli Puijonsarvessa 26.10.1958. Asiasta oli ilmoitettu Savon alueella laajalevikkeisessä Savon Sanomissa. Seuran perustamista kannattivat kaikki kokoukseen saapuneet. Seuran nimeksi päätettiin Salmi-Seura ry ja sen kotipaikaksi Kuopio, vaikka seuran toiminta olikin valtakunnallista. Kokouksessa vahvistettiin myös seuran säännöt. Niihin oli otettu mallia Karjalan Liiton silloisista säännöistä ja myös Sortavala-seuran säännöistä. Seuran tarkoituksena oli tukea entisten salmilaisten henkisiä ja taloudellisia pyrkimyksiä sekä toimia heidän yhdyssiteenään edistäen entisten salmilaisten yhteenkuuluvuudentunnetta. Tämän lisäksi seuran tuli edistää entisen Salmin kunnan historiantutkimusta ja lisätä entisten salmilaisten ja näiden perillisten tietämystä Salmin pitäjästä, ja myös vaalia laatokankarjalaisia perinteitä.
Seuran tavoitteita toteutettiin järjestämällä juhlia, kokouksia, keskustelutilaisuuksia, kotiseutuaiheisia kilpailuja sekä julkaisemalla Salmiin liittyvää materiaalia. Kerho- ja kokoustilojen hankkimiseksi seuran sääntöihin lisättiin pykälä, joka salli seuran ottaa vastaan jäsenmaksuja, testamentteja ja lahjoituksia sekä hankkia ja omistaa kiinteistöjä. Seura saikin jo vuonna 1959 Salmi-Säätiöltä 50 000 markan apurahan toiminnan käynnistämiseksi.
Salmi-Seuran toiminta alkoi verkkaisesti. Yhdistysrekisteriin seura hyväksyttiin vasta 11.11.1959. Aluksi vuosikokouksiin osallistuttiin laiskasti, mutta vuodesta 1964 toiminta alkoi vilkastua. Ensimmäiset Ildutzit eli salmilaiset illanvietot järjestettiin Kuopion Kiltatalolla 22.5.1964, ja ne olivat menestys. Vuoden 1965 alussa Ildutzien pitopaikaksi vakiintui Kuopion Säästöpankin kerhohuone ja ajankohdaksi kuukauden viimeinen maanantai.
Kesäjulat, talvijuhlat sekä kotimaan matkat tulivat myös mukaan seuran toimintaan. Kirjalliset projektit, kyykän elvyttäminen ja yhteys muihin karjalaisiin saivat myös tuulta purjeisiin.
Kotiseutumatkat entiseen Salmiin alkoivat 1990. Näiden matkojen ansiosta myös seuran talous elpyi. Muistomerkkihankkeet ja Salmi-aiheisten kirjojen julkaiseminen oli tärkeää Salmi-tietouden levittämisessä.
Murginaa alettiin pitää vuodesta 1995 Kuopion ortodoksisella seurakuntasalilla, ja siellä niitä pidetään edelleenkin. Ruoat valmistettiin talkoovoimin.
